Kuntien näkemykset kuntauudistuksesta Etelä-Karjalassa

Valtiovarainministeriön organisoima kuntien kuulemistilaisuus kuntarakenneselvityksestä pidettiin Lappeenrannan yliopistolla 15.2.2012.

Käytännössä kaikki Etelä-Karjalan kuntaedustajat tyrmäsivät puheenvuorossaan näkemyksen yhteen kuntaan perustuvasta kuntamallista. Yhtenä mahdollisuutena pidettiin kahden kaupungin (Imatra ja Lappeenranta) mallia. Monet kunnat vetosivat strategiaansa, jossa on määritetty kunnan tahto säilyä itsenäisenä. Kuntajakoselvitystä, jota työryhmä on esittänyt, ei sinäänsä tyrmätty.

Etelä-Karjalan kunnat korostivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin olevan ratkaisu, jolla maakunnassa on hoidetu yhteistyössä ja vapaaehtoisesti  sosiaali- ja terveysasiat.

Ohessa lyhyet yhteenvedot tilaisuuden kuntakommenteista. Täydet kuntakommentit liitetään oheisten tiivistelmien yhteyteen sitä mukaa kuin niitä saadaan.    

Kuntakierroksen aineistot tallennetaan valtionvarainministeriön kuntauudistussivulle. www.vm.fi/kuntauudistus

Kuntien on annettava viralliset lausuntonsa kuntarakenneselvityksestä 13.4. 2012 mennessä.

Etelä-Karjalan liiton kuntauudistussivuille on kerätty tietoa kuntalausuntojen  tausta-aineistoksi.

Lisätietoja: Erikoissuunnitelija Anni Laihanen, 040-4835216,
anni.laihanen(at)ekarjala.fi

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Eeva Arvela avasi tilaisuuden. Hän muistutti, että Etelä-Karjalassa on siis jo usean vuoden ajan ennakoitu tulevaa tilannetta. 
"Ministeriön esitys Etelä-Karjalaan on yhden kunnan malli. On vaikea kuvitella, että esitykselle sellaisenaan tulee kannatusta, on siis neuvoteltava ja kuunneltava eri näkökohtia. Ei voi olla niin, että neljän vuoden välein aina uuden hallituksen astuttua ohjaimiin, täytyy kuntien kääntää kelkkaansa täysin uuteen asentoon. On oikeutettua vaatia toiminnoissa ja ohjeistuksissa pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta, olipa maan hallitus minkä värinen tahansa. "

Lappeenranta, Kimmo Jarva, kaupunginjohtaja:
Etelä-Karjalassa on hallinnon rakenteiden uudistamisen tarve otettu todesta jo ennen nyt käynnistynyttä valtakunnallista kierrosta.
Etelä-Karjalasta muodostettavissa yksi kunta vain pakolla. Luontevampaa olisi, että Etelä-Karjalassa kuntauudistus perustuisi kahteen työssäkäynti- ja asiointialueeseen eli Lappeenrannan ja Imatran kaupunkeihin.
Selkeää vastausta tarvitaan kysymykseen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään koko maakunnan laajuisina.
Yksin kuntaliitoksia tekemällä ei kuntien talousongelmia voida selättää; kuntien tehtäviä on mietittävä uusiksi.

Lemi, Juha Junnonen, valtuuston puheenjohtaja:
Esitykseen tutustumiseen ollut aikaa vajaa viikko. Se on kunnalle lyhyt aika. Lemillä yksimielisenä strategisena linjauksena itsenäisenä kuntana jatkaminen. Etelä-Karjalan kunnat ovat tehneet omat ratkaisunsa puitelain mukaisesti: Eksote järjestelyillä täytetään velvoitteet. Maakunnallinen yhteistyö hidastaa kustannusten nousua. Kuntaliitoksia on syntynyt vapaaehtoiselta pohjalta. Kuntien kuulemisen on varattava riittävästi aikaa - Noudatettava Lemiläistä 11. käskyä:" Ei siun piä hättäilemän!"

Luumäki, Antti Rämä, valtuuston puheenjohtaja :
Yhtä mallia on turha tarjota. Olisi tarjottava keskustelu vaihtoehdoista. Muitakin vaihtoehtoja on kuin kuntarajojen poisto - se ei ratkaisisi kuntatalouden ongelmia. Yhteistyön kehittäminen on vaihtoehto. Aikatulu liian tiukka. Demokratia vaarassa: suurkunnissa asioiden hoitajiksi ammattipolitikot. Kuntien tehtäviä pitää tarkastella. Etelä-Karjalassa piemnilläkin kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa Eksoten päätöksentekoon.

Parikkala, Sakari Paakkinen, valtuuston puheenjohtaja:
Selvityksessä ei ole arvioitu myönteisiä kehityskulkuja Etelä-Karjalassa. Kahden kaupungin malli ei hyvä. Yhden kaupungin ei liioin - maaseutu autioituisi. Parikkala on jo nyt lähidemokratian toteuttamisen väline; ei pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Olemme yhteistyössä vapaaehtoisesti maakunnan kanssa mm. Eksotessa. Työryhmän malli loisi turhaan lisääntyvää kilpailua kaupunkien välille. Tarvitaan tasapainoittavia maalaiskuntia.

Ruokolahti, Risto Nevalainen, valtuuston puheenjohtaja:
Kuntatalouden ongelmat Suomessa todellisia, yleisellä tasolla. Keskusjohtoisuus ja aikatulun kireys ärsyttävät selvityksessä. Näkemykset pohjautuvat numeeriseen dataan. Ei pohdintaa palveluiden toteutumisesta nykyisin. Ruokolahden talous on tasapainossa. Strategiana on itsenäisenä kuntana säilyminen. Eksote on ratkaisuna sote-asioihin. Ruokolahti tukee selvitysmiehen mukaan ottamista prosessiin,olipa sen kautta jatkossa tulossa yksi, kaksi tai useampi kunta Etelä-Karjalaan. 

Savitaipale, Tapio Iso-Mustajärvi,kunnanjohtaja:
Ihmettely siitä, mistä kiire, kun kuitenkin puhutan 20-30 -lukujen ratkaisuista. Olisi parasta siirtää kuntauudistus yli kuntavaalien ja uusille valtuustoille, mietittäväksi. Esimerkkinä voitaisiin laatia malli esim. Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan kuntien kesken, miten palvelut toteutettaisiin. Mitä se merkitsisi palveluille esimerkiksi Savitaipaleella? Nyt pelkona palveluiden siirtyminen keskutaan. 

Taipalsaari, Mikko Hietamies, vs. kunnanjohtaja:
Kireä aikataulu, selvitykseen tutustuminen tapahtunut pikavauhdilla. Taipalsaarella ei ole vielä käyty laajaa analyysiä asiasta. Kuntastrategia ohjaa näkemystä: päätetty säilyä itsenäisenä kuntana. Taipalsaari kasvattaa asukaslukua ja myös huoltosuhde kohtuullisen hyvä. Kuntajakoselvitys voidaan selvittää.Taipalsaari esittää selvitykset tehtäväksi Lappeenrannan ja Imatran seutukunnilla.

Suomenniemi  eivät käytä puheenvuoroa (kuntapuheenvuoro pidetään Mikkelissä 15.3.)