TIEDOTE: Kotiseutuseminaari Kotkaniemessä 8.5.2012

Suomen kuntakentän murros ja kotikunnan identiteetin säilyttäminen olivat kantavia teemoja Etelä-Karjalan kotiseutuseminaarissa Luumäen Kotkaniemessä. Monessa kunnassa liitosten pelätään johtavan siihen, että kotikunta ja sen asukkaiden muodostama yhteisö lakkaavat olemasta ja tilalle tulee jotain, johon asukkaat eivät voi vaikuttaa.
Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmä järjesti maakunnallisen kotiseutuseminaarin teemalla Elävä kotiseutuyhdistys, elävä kunta, elävä maakunta tiistaina 8.5.2012. Paikaksi oli valittu presidentti Svinhufvudin kotitalo Kotkaniemi. Museoviraston omistaman kotimuseon tulevaisuus Luumäellä on pitkin talvea ollut yhtä avoin kuin Suomen kuntakentän.

Häviääkö yhteisöllisyys ja identiteetti kotikunnan myötä?

Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo pohti seminaarissa monipuolisesti kuntaliitosten kulttuurisia vaikutuksia. Esitys perustui Kotiseutuliiton keväällä antamaan lausuntoon kuntarakenneuudistuksesta. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi siihen, että kulttuurihistoriallisesti tärkeät paikannimet eivät kokonaan häviäisi uudistuksen myötä. Kotiseutuliitto esittää mm., että lakkautetun kunnan rajat merkittäisiin jatkossa teiden varsille rajamerkein.

Kuntaliitokset ovat kotiseututyön näkökulmasta myös uudistumisen mahdollisuuksia, mutta ne tulee toteuttaa taiten. Uuden kunnan kuntaidentiteetin luominen ei onnistu väkivalloin. Siinä tarvitaan asukkaita, ja se on mahdollisuus niin kotiseutuyhdistyksille kuin kylä- ja kaupunginosayhdistyksille.
Saressalo ei usko identiteettikatoon, vaikka kuntarajat harvenevat. Yhden identiteetin sijasta ihmisillä voi olla monitasoisia identiteettejä: katsomme maailmaa sekä entisen että nykyisen kotikuntamme identiteettien kautta. Kaksoisidentiteettien rinnalla elävät vielä seudulliset, maakunnalliset ja kansalliset identiteetit.
Identiteetiin eteen täytyy kuitenkin tehdä töitä. Kotiseutuliitto on antanut useita käytännön neuvoja, joita kuntaliitostilanteissa kannattaa noudattaa. Esimerkiksi kunnan arkistosta ja käytöstä poistuvista kuntasymboleista kannattaa pitää huolta. Niinpä esimerkiksi kuntavaakuna kannattaa muuttaa kotiseutuvaakunaksi viimeisen valtuuston istunnossa.

Saressalon mielestä on tärkeää, että tulevaisuutta lähdetään rakentamaan olemassa olevan kulttuuriperinnön varaan. Uuskunnassakin on muistettava, että sen osilla on oma historiansa ja kulttuuriperintönsä, eikä uutta kuntaa voi lähteä rakentamaan kulttuurisesta nollapisteestä. Kunnanarkisto sisältää menneisyyden dokumentit. Siksi arkiston saattaminen valmiiksi ja säilyttäminen käyttökunnossa on keskeistä.
Kotiseutuliitto on omalta osaltaan antamassa tukea muutoksessa. Se aikoo kouluttaa kotiseutuarkistokoulutuksella kaksisataa henkeä, jotta paikallishistorian kannalta tärkeät arkistot saadaan pelastettua. Jos tätä ei tehdä, arkistot ovat vaarassa hävitä, Saressalo totesi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama paikallismuseotyöryhmä on antanut suositukset paikallismuseoiden säilyttämisestä. Suositukset ovat nähtävillä ministeriön ja Kotiseutuliiton sivuilla. Valmisteilla on myös mietintö, joka määrittää sitä, kenen tehtävänä on säilyttää paikallismuseoita. Työryhmän selvityksen mukaan paikallismuseot kaipaavat erityisesti tukea, välineitä ja osaamisresursseja kokoelmatyöhön. Lisäksi tarvitaan suunnitelmallisuutta ja tukea rakennustensa korjauksiin. Työryhmän raportti löytyy osoitteesta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Rakkaudesta_kulttuuriperintoon.html?lang=fi&extra_locale=fi
Jos kunnalla löytyy hyvää halua, ne voivat kyllä edistää paikallismuseoiden säilyttämistä yhteistyössä museolaitoksen kanssa, Saressalo uskoo. Toisaalta jos Museovirasto antaa osaltaan huonoa esimerkkiä, ei asiaa ehkä osata arvostaa paikallisestikaan.

P.E. Svinhufvud Kotkaniemessä

Kuntaliitosteeman lisäksi kotiseutuseminaarissa kuultiin paikallismuseoita elävöittävän Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hankkeen (EEMUn) puheenvuoro, sekä Kotkaniemen museonhoitaja Sirkka Svinhufvudin kommentti Museoviraston talvella tekemästä Kotkaniemi-päätöksestä.

Helmikuussa alkanut EEMU pyrkii antamaan työkaluja paikallismuseoille, kertoi hankkeessa työskentelevä projektikoordinaattori Anna-Kaisa Ek.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää museoportaalista tiedonvälityskanava paikallismuseoille. EEMU-hanke hyödyntää yhteisöllisyyttä; ajatuksena on, että yhteisön jäsenet ottavat museoasian omakseen vaikkapa tarinan kerrontailloissa. Museon ylläpitäjille saadaan tietoa esineistä, ja samalla museomummut/ -vaarit kokevat olevansa hyödyksi yhteisössään.
Jatkossa hanketyöpajoissa päästään kokeilemaan myös museomatkalaukkuja, joilla museoesineistöä voidaan siirtää museon ulkopuolelle. Kotiseutuseminaarin keskustelussa pohdittiin sitä, miten museoihin ja kotiseututyöhön saataisiin innostumaan koululaisia ja nuoria. Avainsanana elävöittämisessä on toiminnallisuus. Anna-Kaisa Ek toivoi, että hyviä ideoita museotyön elävöittämiseksi voi jättää www.elavamuseo.blogspot.com sivuille.

Kotiseutuseminaarin pitopaikaksi oli valittu presidentti Svinhufvudin koti Kotkaniemi, jonka jatko museona on ollut uhattuna. Museovirasto aikoi sulkea Kotkaniemen taloudellisiin syihin vedoten. Nyt asiaan on saatu kuitenkin ratkaisu. Sirkka Svinhufvud kertoi, että Luumäen kunta on luvannut tullut apuun Kotkaniemen säästämiseksi. Luumäelle perustetaan säätiö, jonka turvin Kotkaniemen toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää.
Etelä-Karjalan kulttuurityöryhmän puheenjohtaja Matti Kuronen totesi päätössanoissaan, että kotiseututyö tarvitsee aina tuekseen yksilöitä, jotka tekevät merkittävää työtä. Hyvä esimerkki tästä on Sirkka Svinhufvudin taistelu Kotkaniemen puolesta.

Seminaarin jälkeen pidetyssä kotiseutukokouksessa valittiin Etelä-Karjalan edustajaehdokas Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon. Etelä-Karjalasta esitetään ehdolle valtuustoon Lauritsala seuran puheenjohtaja Anne-Maija Laukas.

Lassi Saressalon esitys on ladattavissa Etelä-Karjalan liiton sivuilta:
www.ekliitto.fi  > Maakunta > Kulttuuri > Kotiseutuseminaari

Lisätietoja: Anu Talka, p: 040-350 8111, anu.talka@ekarjala.fi