Julkaisuvapaa 7.8., klo 6.00
VALOKUIDULLA 100 VUOTTA ETEENPÄIN -SEMINAARI
Aika: Keskiviikkona, 8.8.2012, klo 13.00 – 16.00
Paikka: Tieteiden Talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 505
Tilaisuus videoidaan suorana verkkolähetyksenä www.bambuser.com/channel/Satamegaa
Valokuitu on tulevaisuuden tärkein infrarakenne
"Kyllä nykyinen nopeus riittää", on usein kuultu väittämä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Nykyinen nopeus ei kuitenkaan ole riittänyt. Modeeminopeutta (300 bit/s) pidettiin muka riittävänä, koska ”kukaan ei voi kirjoittaa nopeammin". Jotkut pitivät ADSL-tekniikkaa tyydyttävänä ratkaisuna kuten nyt rakennettavaa 4G -järjestelmääkin. Yhteyden nopeustarve tulee kuitenkin kasvamaan tuhatkertaiseksi parissakymmenessä vuodessa.
Ainoa kestävä ratkaisu on valokuitu. Yksi kuitu pystyy siirtämään ainakin 100 miljoonaa Megabittiä sekunnissa. Elektroniikka kuidun päissä on rajoittava tekijä, mutta se nopeutuu ja hinnat laskevat jatkuvasti.
Modeemit ovat historiaa ja ADSL on kuolemassa. Parhaillaan rakennetaan langattomia järjestelmiä, vaikka Shannonin laki osoittaa, että pian tulee kapasiteetissa seinä vastaan. Ei kannata jäädä odottamaan uusia keksintöjä, koska tietoa ei voida siirtää enempää kuin mitä Shannonin laki sallii. Shannonin laki pätee valokuidussakin, mutta tiedonsiirto ei häiriinny tai aiheuta häiriöitä toisin kuin langattoman teknologian kohdalla.
Ainoaksi tulevaisuuden vaihtoehdoksi jää siis valokuituverkon rakentaminen. Se on edessä ennemmin tai myöhemmin. Jos halutaan jäädä jälkijunaan, niin odotetaan (kuten Nokia). Valokuidun investointikustannukset ovat pienet, kun otetaan huomioon se, että kuitu kestää 100 vuotta. Melko tavallinen liitäntä maksaa 2000 euroa ja sen vuosikustannus on siis 20 euroa.
Ei ole kysymys henkilökohtaisesta surffaamisesta, vaan siitä, että nopean verkon olemassaolo on koko yhteiskunnan toimivuuden etenemisen edellytys. Valokuitu on tulevaisuuden tärkein infrarakenne. Ilman sitä ollaan kohta kuin tiettömässä korvessa.
Terveysvaikutusten huomioiminen = varovaisuusperiaate
Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli 2011 radiotaajuiset verkot taajuuksilla 30 kHz – 30 GHz ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”, luokkaan 2B. Langattomat verkot, tukiasemamastot ja matkapuhelimet toimivat näillä taajuuksilla. Eikö tämäkin tekijä pitäisi huomioida infrarakenteita luotaessa?
IARC:n päätöksen valossa varovaisuusperiaatteen noudattaminen on viisasta. Monissa maissa priorisoidaan kaapeloituihin yhteyksiin. Muun muassa Sveitsin, Ranskan ja Saksan
viranomaistahot ovat kannanotoissaan korostaneet kuitukaapelin turvallisuutta erityisesti herkillä alueilla kuten kouluissa ja oppilaitoksissa.
Matkapuhelinten syöpäriskiä on kartoitettu epidemiologisissa tutkimuksissa kuten WHO:n Interphonetutkimuksessa
(2010) ja ruotsalaisen Lennart Hardellin tutkimuksissa. Interphone-raportissa nähtiin pitkäaikaiskäyttäjillä 40% kohonnut aivokasvainriski ja Hardellin tutkimuksissa vastaavalla ryhmällä 170% riski. Näissä tutkimuksissa voi olla puutteita, koska altistus perustuu muistinvaraisiin tietoihin. Toisaalta, Interphone-tutkimusta on arvosteltu riskiä aliarvioivista tekijöistä. Lisäksi on huomioitava, että matkapuhelimeen puhutut minuutit ovat jatkuvasti kasvaneet ja tekniikka muuttunut.
Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tietojen mukaan aivo- ja keskushermoston syöpiin sairastui (2007) 561 suomalaisnaista ja 372 miestä. Tuoreemmat tilastot (2001-2010) Tanskan syöpärekisterissä osoittavat aivo- ja keskushermostoperäisten syöpien kasvua 100 000 asukasta kohti miehillä 40% ja naisilla 29%. Lapsia on tutkittu vasta vähän. USA:ssa julkaistu (Little & al.) rekisteritutkimus osoittaa syöpien hienoista kasvua ja myötäilee Interphone-tutkimuksen 40% ennustetta.
Amerikkalaiset lastenlääkärit vaativatkin äskettäin varovaisuusperiaatteen noudattamista ja turvanormien
tarkistamista. Suomessa lääkäri Pekka Niemelä on muistuttanut, että tilastoissa näkyy 5-10-kertaista kasvua nuorten aivolymfoomien kohdalla.
Vaikkakin aivokasvainriski yksilötasolla jäisi vähäiseksi, yhteiskunnan kannettava taloudellinen taakka lääketieteellisten hoitojen, sairauskulujen ja ansiomenetysten osalta voi muodostua merkittäväksi. On huomioitava lisäksi terveyden menetyksestä aiheutuva inhimillinen kärsimys.
Voiko väestötasolla olla sähkömagneettisille kentille herkemmin reagoiva ryhmä? Tältä osa-alueelta on tehty ainakin kolme mielenkiintoista tutkimusta, joissa kahdessa osoitettiin glukoosiaineenvaihdunnan muutoksia aivoissa ja yhdessä stressiproteiinien ihomuutoksia. Professori Rodney Croftin tuore EEGtutkimus tukee näkemystä, että jotkut reagoivat herkemmin matkapuhelinsäteilylle.
Toiminnallinen, vähänsäteilevä vyöhyke maaseudulla
Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Maaseudun asuttaminen ja palvelujen tarjoaminen syrjäseutuja myöten Hangosta Ivaloon asettaa infrastruktuurille haasteita. EU:n yhdenvertaisuusperiaate edellyttää tasaarvoisesti palveluita kaikille kansalaisille. Työ- ja opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen voi tapahtua toimivien etäyhteyksien kautta valokaapelia hyödyntäen. Kylistä ja kaupungeista voi toimivan kuituverkon avulla muodostua tiedon valtateitä.
Toiminnallinen vähänsäteilevä vyöhyke voi tarjota asuin- ja työmahdollisuuksia sille kasvavalle väestöryhmälle, joka kokee herkistyneensä sähkömagneettisille kentille. Kyselytutkimusten mukaan eri maissa 3 – 10% kertoo kärsivänsä näistä oireista. Muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Ruotsissa on vähemmän säteileviä vyöhykkeitä vireillä.
- Dariusz Leszczynski, skype, dariusku55, dariusz.leszczynski@stuk.fi
- Nisse Husberg, 045-701 84 385, nisse.husberg@hindersby.net
- Erkki Rope, Päijät-Hämeen Liitto/ 050-528 7936, erkki.rope@paijat-hame.fi
- Juha.Kuisma@kylatoiminta.fi
Lisätietoja ja ilmoittautumisia: Erja Tamminen, 09-291 8696 |
